Aito ja epäaito samalla pöydällä.

Esitelmä Forssassa Kylväjän kesäpäivillä 2001.

"Koko maailma on markkinapaikka täynnä kaikenlaisia tavaroita, täynnä niitä, jota myyvät, ostavat ja katselevat kaikkia näitä. Mutta heistä kaikkein vähimmät ja pienimmät osaavat erottaa tarpeellisen tarpeettomista. Markkinatorilla on esillä sekaisin kaikkea:

hyvää ja huonoa,
välttämätöntä ja turhaa,
hyödyllistä ja vahingollista,
kallisarvoista ja arvotonta,

ja kaikkea kiitellään, myydään ja ostetaan. Ja mikä on vielä hämmästyttävämpää ja valitettavampaa: ihmiset tuovat markkinoille yhä useampia

tarpeettomia tavaroita tarpeellisina,
yhä useampia vahingollisia hyödyllisinä,
yhä useampia huonoja tavaroita hyvinä;

Näitä kehutaan, myydään ja ostetaan. Tästä on tullut sananlasku "maailma haluaa tulla petetyksi", "mundus vult decipi".

Sanat on kirjoittanut tsekkiläinen pedagogi ja Veljesseurakuntien piispa Jan Amos Comenius, kirjoituksessaan "Yksi on tarpeen" eli "Unum necessarium", vuodelta 1668, kaksi vuotta ennen kuolemaansa, puhdasoppisuuden ja pietismin välittäjähahmo.

Per Wallendorff: Ihmiset haluavat tulla petetyiksi.

Myös uskonnon maailmassa ja ehkä nimenomaan siinä ihmiset ovat valmiita tulemaan petetyiksi.

Tämä valintamyymälämentaliteetti liittyy postmodernismiin, vaikka sitä on ollut olemassa jo kauan sitten

Postmodernismi: aikaisemmin oli totuus ja valhe, nyt ei tätä jakoa oikeastaan periaatteessa enää ole: yhdestä ja samasta asiasta voi olla useita eri mielipiteitä, jotka voidaan katsoa "totuuksiksi"; on siis monta totuutta

Usko auttaa käyttämään ymmärryksen lahjaa oikein sellaisessa järjen ylivaltaa korostavassa ajattelussa, jossa helposti voidaan mennä harhaan)

Valistus ja sen jälkeen modernistinen ajattelu: faktat ja arvot eri asioiksi: faktat ovat järjellä todistettuja yleispäteviä asioita, arvot ovat ihmisten subjektiivisia arvostuksia; edelliseen ryhmään ns. tieteen tulokset, jälkimmäiseen uskonto. Edellinen oli julkista, jälkimmäinen yksityistä

Ajattelu on haastettu monin tavoin; Lesslie Newbigin sanoo terävästi, että kristinusko: on julkista totuutta, se on totuutta siinä missä luonnontieteitten tosiasiat ja se on julkista, ei vain ihmisten omaan subjektiivisuuteen rakentuvaa.

Hän sanoi myös: luonnontieteissäkin kaikki tietäminen perustuu aina jollain tavalla uskomiseen, aina on peruslähtökohtia, jotka uskonvaraisesti oletetaan tosiksi.

Totuus: modernismilla on käsite totuus vielä olemassa, jokin on totta, jokin toinen valhetta

Post-modernismi haluaa muuttaa tämän: jostain asiasta ei oikeastaan ole olemassa mitään totuutta, on vain ihmisten mielipiteitä, ajatuksia, ei ole ehdottomia kriteereitä, joiden perusteella arvioidaan asioita. Kun tämä sovelletaan
uskontoihin, niin syntyy -> uskontopluralismi

Post-modernismi: kaiken suhteellistaminen; ei ole enää järkeä eikä tarpeellista puhua totuudesta

Mielipiteet: yhdestä asiasta voi olla monta "totuutta" koska siitä on monta mielipidettä

Post-modernin filosofin ja yleensä sen valtaa joutuneen ihmisen ainoa totuus näyttää olevan, ettei ole mitään totuutta.

Ei myöskään oikeaa ja väärää; sekin johtaa uskontopluralismiin

Postmodernismi ja uskontopluralismi kuuluvat yhteen:

Jer. 11:13: Jerusalemissa basaarissa jumalankuvien myyjä huutaa Jeremian perään: Savisia Jumalia kaikkiin tarkoituksiin! Amuletteja, horoskooppeja, taikakaluja jne.

Valintamyymälä mentaliteetti -> uskontopluralismiin ja nousee siitä: mikään uskonto ei ole parempi, hyödyllisempi tai todempi kuin joku toinenkaan.
Uskonnot ja erilaiset jumala-hahmot ovat vain ihmisten erilaisia vastauksia Jumalan puhutteluun; tämä Jumala ei ole kuitenkaan Raamatun Jumala, Jeesuksen Kristuksen Isä, vaan persoonaton voima, jumala-tietoisuus, pienellä j-kirjaimella.

Tosin on joitain piilossa olevia moraalisia ehdottomia on: pedofilian vastustaminen. Kirkolta ei periaatteessa voitu edellyttää yleispätevyyttä, kaikkia koskevaa sitovuutta.

Kaiken suhteellistamisen ja uskonpluralismin ilmapiirissä on tapahtunut uskonnollisuuden nousu:
-uskonnollisempi maailma
-aluksi vastassa modernismi ja sen vihamielinen rationalismi (Marx, Nietzsche, Freud)
-uskonnollisuudelle avointa mieltä, avoimuutta mystisismille: aluksi helpotus monille,
-on kuitenkin entistä salakavalampi haaste!

-- uususkonnoilla kielenkäyttö kuin uskovilla: iloa ja rauhaa sydämessä. itsensä toteuttamisen ilo, rauhaa, harmoniaa, rakkaus ja halu tehdä kaikille
luoduille hyvää, kasvit, eläimet myös.
-- Junnonahon tutkimus Turusta.
-- mutta synti, syyllisyys, kärsimys, kuolema: tähän ei uususkonnon yhteisyys kristinuskon kanssa enää ulotu

Uskontojen kohtaaminen, oikea dialogi (Jumala ja jumalat s. 176 ss.)

Mitä lähetyksessä tarvitaan? -Lähetystyö on Jumalan alkamaa ja loppuun viemää
Tarvitaan ihmisiä.

Lähetystyö on Jumalan, ei meidän; se ei ole meidän keksintöämme
Vastuu on Jumalan.

Meidän tehtävä niin kuin työ jäisi tekemättä ilman meitä
(niin kuin se jäisikin)

Vastuu on Jumalan; uskomme ei sorru, ellemme onnistu lähetystyössämme

"Lähetys on ihminen"

Meidän on lähetettävä ihmisiä, lähettejä lähettävä
Olemme ulkolähetysjärjestö

Hakeudumme erityisesti uusille alueille

Suhde kehitysyhteistyöhön ja kansainväliseen diakoniaan pidettävä selvänä ja oikeana

Tarvitaan rahaa, koulutusta, strategiaa

Onko tässä kaikki?

Ei todellakaan!
Luetellut asiat välttämättömiä
mutta eivät riittäviä ehtoja.

Tarvitaan kaikkien välttämättömimpänä evankeliumi, (srk-edustajat: kaikkea ei voi mitata ihmisten määrissä ja rahan määrässä, sillä sanoma on kuitenkin tärkein.)

Tietoisuus Jumalan suunnitelmista ja paikastamme siinä eli kutsusta;
tarvitaan hengellinen ja teologinen pohja, jolta käsin työskennellään ja jonka varassa kaikki lepää

Tässä teologisessa pohjassa - joka on kuin talon perustus - on neljä kulmakiveä tai pääasiaa

1. Jumala on aloittanut lähetystyön ja työ on hänen
2. Jeesus on ainoa tie pelastukseen; hän on toisista poikkeava, samalla ehdoton, toiset poissulkeva
3. Evankeliumi on ainutlaatuinen; Raamattu on Jumalan ilmoitusta, ei ihmisten uskonnollisia mielipiteitä; ei ole toista mahdollisuutta tämän elämän jälkeen; Jumala ei ole muuttunut relativistiksi.
4. Ihminen on syntinen ja luonnostaan epäjumalanpalvelija.

1. Ihmiskäsitys: Mitä on olla ihminen?
Suurkerotmus, isolla S-kirjaimella!
Matkan keskittyminen
Ilman Jeesusta tulee helposti pelkkää moralismia
Chris Wrightin punainen lanka: ihmisen kapina...

Ihmiskäsitys: fyysisen todellisuuden tutkimusote on kohdistettu ihmiseen ja psykologia ja sosiologia ovat usein huomaamattaan koneellistaneet ihmisen

ihmisen, joka ei avaudu pelkästään materialistis-mekanistiselle ajattelulle.

Taistelun kohteita: 1960-70-luvuilla Raamattu, sitten pelastussanoma, evankeliumi, jumalattoman vanhurskauttaminen

Aikamme relativismin eli kaiken suhteellistamisen nousu ja antinomismi ovat saaneet uutta pontta 20 - 30 v. ajassamme vaikuttaneesta postmodernismista.

Nyt selvästi uudestaan Raamattu evankeliumin ohella keskeiseksi kohteeksi: evankeliumilla täytyy olla luotettava lähde.

On kysymys totuudesta

Syynä ajatusvaikeuksiin on osaltaan relativistinen aikamme, vieraitten uskontojen nousu, uskonnollisuuden kasvu

Samalla oppi jumalattoman vanhurskauttamisesta joutuu (luonnollisestikin) uudestaan tulilinjalle antinomismin vuoksi

Lunastus, tai sovitus, on kertakaikkinen; emme voi sitä muuttaa, siihen lisätä, ottaa siitä pois,

Kolmannen vuosituhannen lähetystä etsimässä

Köyhyys, luonnon katastrofit

UB Lindströmin: katastrofeja on lisää, uhreja keskimäärin vähemmän, koska auttamisjärjestelmät ja ennalta varautuminen ovat parantuneet. (Vrt. tsunami 2004.)

Vaikea uskoa: kirkoissamme luetaan samaa uskontunnustusta tänään kuin se se mikä hyväksyttiin 300-luvulla ja 100-luvulla

Sama Raamattu, sama oppi - siis niillä, jotka haluavat tähän apostoliseen oppiin tunnustautua.

Video Sunshine: Juutalaissuvun vaiheet, päähenkilö sanoo filmin lopussa:

"We are afraid to see clearly
and to be seen clearly"

ja isoäitinsä kunniaksi: "and to be able to breathe freely"
juutalaisvainojen jälkeen.