Takaisin
=> Lähetys

Evankelisen lähetystyön suurkatselmus. [The Iguassu Dialogue 1999.]

- Kirjaesittely teoksesta Taylor, William D, editor: Gobal Missiology for the 21st Century. The Iguassu Dialogue. Foreword by Zacharias, Ravi. - Globalization of Mission Series (without number). World Evangelical Fellowship (W.E.Alliance 2001>) Missions Commission. Baker Academic. Grand Rapids. Michigan. 564 s. . - Perusta 2001.


Pari kuukautta ennen vuosituhannen vaihdetta järjestettiin Iguassussa, Brasiliassa, missiologinen konsultaatio, johon osallistui 160 kansainvälisten lähetysyhteisöjen edustajaa 53 maasta. Suomesta ei ollut ketään paikalla, mutta "virtuaaliosanottajia", joille kokouksen esitelmät ja asiakirjat välitettiin sähköpostissa reaaliajassa, oli hieman toistakymmentä. Kokouksen järjesti ja sen esitelmäjulkaisun toimitti Maailman Evankelisen Liiton (World Evangelical Fellowship, vuoden 2002 alusta W.E.Alliance).

Konsultaatio kokosi yhteen tämän hetken evankelikaalisen (evangelical) lähetysteologian ja -strategian eräitä keskeisimpiä tahoja. Mukana oli ajankohtaista analyysia nykyajasta (näkökulmana "missä ja mikä on totuus?"), lähetystrendeistä ja -tavoitteista (näkökulmana "missä mennään ja miksi"), tulevaisuuden pohdiskelua (näkökulmana "katse eteenpäin!") ja alueellisia katsauksia (otteena "pintaa syvemmälle"). Ote oli moderni (uusin tietämys mukana), asiantunteva (tutkijat ja kenttäväki oman alansa ja alueensa tuntijoina) ja lähetysinnostunut (yhteinen halu viedä evankeliumi kansoille vaikeuksista huolimatta) ja "edistyksellinen" (vanhassa pysytään, mutta ei vanhentuneessa) ja konservatiivinen (Ave Crux, spes unica; Kristuksen ristissä on ainoa toivomme).

Esitelmäjulkaisun sekä alkuun että loppuun on sijoitettu konsultaatiossa hyväksytty varsin kattavan ja harkitun tuntuinen julkilausuma (The Iguassu Affirmation). Asiakirja jakaantuu kolmeen osaan, (1) Johdanto, (2) Julistukset (declarations) ja (3) Sitoutukset (commitments), ja on laajuudeltaan n. 7 painosivua. Kirjan lopussa on asiakirjan yhteyteen sijoitettu kahdeksan mukana olleen kommentit tästä vuosituhannen viimeisestä laajemmasta lähetyslausumasta.

Kokouskirjassa on julkilausuman ja johdannon lisäksi 39 lukua, joiden kirjoittajat kahta lukuuottamatta olivat Iguassussa mukana. Luvuista 13 on kirjoitettu kokouksen jälkeen täydentämään kokouksen antia, muut ovat kokouksessa pidettyjä esitelmiä.

Erityisen tarpeellisina pidin esityksiä lähetyksen ja postmodernismin suhteesta (mm. Chris Wright) sekä nyt elossa olevien toimijasukupolvien (Seniors, synt. ennen 1930, the Silent generation, synt. 1930-1955, Baby Boomers, synt. 1955-noin 1975, Xers; mm. Richard Tiplady). Samaan kategoriaan kuuluvat esitykset globalisaatiosta ja nykykulttuurista (mm. Samuel Escobar, Paul Hiebert) sekä 2/3-maailman (3. maailman) kirkkojen ajatuksista länsimaisesta lähetystyöstä (David Tai Woong Lee). Alueelliset katsaukset menivät monessa tapauksessa pintaa syvemmälle; erityisesti Intian (K. Rajendran, Joseph D´Souza, Richard Howell), Afrikan (Yusufu Turaki) ja Itä-Aasian (Kang San Tan, Ian Prescott), joita kaikki oli opettavaisen tuntuista lukea.

Yleispiirteenä konsultaation konsensuksesta voisi mainita ensinnäkin pitäytymisen Raamattuun, Kristuksen ainutlaatuisuuteen ja evankeliumin voimallisuuteen maailman sanomien joukossa sekä trinitaarisen missiologian korostus, taloudellisen ja kulttuurisen globalisaation vastustus. nuorten ja naisten huomioiminen ei-populistisista ja ei-feministisistä lähtökohdista, herkkyyden kulttuurien kohtaamisessa ja tosiasioiden tunnustamisen maailman nykyhetkessä.

Yllättävän voimakas oli globalisaation vastustus, mikä kuitenkin oli enemmän kuin ymmärrettävää WEA:n jäsenkirkkojen keskimääräistä suunnatonta köyhyyttä ajatellen. Oli myös selvää, että aikanaan Lausannen 1974 maailmanevankelioimisen kokouksessa esiintynyt nuorten radikaalien ryhmä (Rene Padilla, Samuel Escobar ym.) ei enää "ole yhdessä" eikä vaadi jonkinlaista "tasa-arvoa" tai "tasapuolisuutta" tekojen todistukselle sanallisen todistuksen rinnalla (tyyliin "oikeastaanhan rakkauden teot ovat riittäviä todistukseksi Kristuksesta"). Mukana ollut Samuel Escobar teki tämän mielestäni melko selväksi sitoutumalla (iankaikkisuuden näkökulmasta) evankeliumin prioriteettiin - rakkauden teoista tinkimättä - ja seuraamalla näin Lausannen julkilausuman ja Manilan Manifestin (1989) painotuksia.

Mieenkiintoinen oivallus oli soveltaa osanottajiin (uutta?) käsitettä "reflective practitioners" eli reflektoivat osanottajat, mikä yhdistää luovalla tavalla ajattelun ja toiminnan. Kirjan toimittajan loppusanoissa "reflective" saa vielä rinnalleen määritteen "passionate" ja "globalized" eli ajatteluun liitetään näin myös innostuneisuuden ja globaaliuden näkökulmat!

Takaisin
=> Lähetys