Takaisin
=> Lähetys

Kristinusko, muut uskonnot ja maailman väestö 2005

Lähetetty Hämeen sanomiin 0106

 

Väkiluvun kasvu tasaantuu

Vuosittain julkaistavat maailmanlähetyksen tilastot (David B. Barrett & Todd M. Johnson & Peter F. Crossing) avaavat näkökulmia maailman uskontojen, väestötilanteen ja kristillisen lähetystyön tarkastelussa. Maailman väkiluku arvioitiin heinäkuussa 2005 6,45 miljardiksi. Kasvu on ollut 380 miljoonaa ihmistä vuodesta 2000, ja vuosittainen kasvuvauhti keskimäärin 1,23 % . Kahdeksan miljardin asukkaan raja saavutetaan noin vuonna 2028.

Perhesuunnittelulla on monissa maissa yhä keskeisempi asema, mikä vaikuttaa väkiluvun kasvun hidastumista. Pienemmät perheet merkitsevät keskimäärin elintason paranemista, mutta samalla sukujen sosiaaliset turvaverkostot kehitysmaissa heikkenevät.

 

Kristinusko leviää

Kristittyjen määrän vuosittainen kasvuvauhti (1,31 %) on viiden viime vuoden aikana ollut edelleen suhteellisesti hieman nopeampaa kuin maapallon kokonaisväestön kasvu (1,23%). Viisi vuotta sitten kristittyjen osuus kokonaisväestöstä oli 33,0 % ja nyt se on 33,1 %. Kristittyjen kokonaismäärä on nyt 2,14 miljardia.  

Niiden määrä, joita kansalliset kirkot tai kansainvälinen lähetystyö ei ole tavoittanut, on suhteellisesti hieman pienentynyt viidessä vuodessa ja on nyt 1,8 miljardia. Kun laskentaperusteena käytetään yhtenäisiä etno-lingvistisiä kansanryhmiä, joita maailmassa n. 12000, todetaan niistä n. 11700:ssa olevan oma kristillinen kirkko tai toimivaa lähetystyötä.  

Muutokset kertovat laajasta evankeliumin levittämisestä eri puolilla maailmaa niin lähetysmaiden kansallisten kirkkojen kuin lähetysjärjestöjen ja kirkkojen työn välityksellä. Myös ns. vaikean tai rajoitetun pääsyn maissa kirkkojen kasvu on jatkunut.   

 

Kristittyjä vainotaan

Marttyyritilastoitujen määrä on kasvanut viidessä vuodessa 160.000:sta 169.000:een. Marttyyri ei tarkoita tässä veritodistajia, vaan yleensä niitä jotka joutuvat raskaasti kärsimään uskonsa tähden (murha tai tappo, kidutus, pahoinpitely, vankeus, työn ja opintopaikan menetys jne.). Tilastot ovat tällä kohdalla hyvin niukkoja yksityiskohtien suhteen, sillä vainon alla elävien seurakuntien tilannetta ei haluta vaikeuttaa. Vainojen ajat ja paikat vainottujen nimiä myöten ovat kuitenkin löydettävissä lukuisista pienimuotoisista lähteistä.  

Vainottujen kristittyjen määrä vähentyi tasaisesti vuoteen 1998 asti, mutta alkoi sen jälkeen selvästi nousta. Mediakin huomioi vainojen uuden alkukohdan: protestanttinen mieslähetyssaarnaaja ja hänen kaksi alaikäistä poikaansa poltettiin elävältä autoonsa Intiassa. Vaikeimmat vainot esiintyvät Intian lisäksi Kiinassa, sekä lukuisissa vahvan islamin maissa, mm. Indonesiassa, Iranissa ja Sudanissa.

 

Islam kasvaa nopeimmin

Muslimien määrä lisääntyy peräti lähes 2 % vuodessa. Kristillisellä lähetystyöllä on islamin maissa yleisesti ottaen erittäin läheiset ja lämpimät suhteet kansaan. Vaikeudet koetaan uskonnollisten johtajien ja viranomaisten taholta. Muslimeja on n. 1,2 miljardia.

Uskonto ja yhteiskunta muodostavat islamissa erottamattoman kokonaisuuden, ja siksi islamin leviäminen luo yhä enemmän yhteiskunnallista ja uskonnollista kuohuntaa. Islam ei luonteensa vuoksi voi tehdä kompromisseja esim. kultissaan ja pukeutumiskäytännöissään edes vähemmistöasemassa ollessaan. Kuitenkin suuri osa maahanmuuttajamuslimeista vaatii Keski-Euroopassa muiden mukautumista itseensä. Islam vaatii ja saa moskeijoita Eurooppaan, muttei salli kirkkojen rakentamista omiin maihinsa.

Ääri-islamilaisuus on aktivoinut terrorismiaan ympäri maailman. Pääperusteluna on muslimin velvollisuus sotia ”Allahin vihollisia” (länsimaalaisia ja juutalaisia) vastaan näiden maallistuneen ja islamin uskoa ja etiikkaa loukkaavan elintavan vuoksi. Puhutaan myös länsimaiden (muka) laatimasta suuresta ”salaliitosta” islamia vastaan. On ollut hämmästyttävää huomata, että tästä huolimatta islamin ja esim. Yhdysvaltojen edustajien eettinen yhteisymmärrys joissain aborttia ja homokeskusteluja koskevissa asioissa.

 

Muut uskonnot

Hindulaisuuden kasvuvauhti on hieman nopeampi kuin kristittyjen (1,49 %),  buddhalaisuuden puolestaan alle 1 %. Suuri osa näiden uskontojen kuten islamin kannattajista elää hyvin korkean syntyvyyden maissa, kun taas kristittyjen keskuudessa syntyvyysluvut ovat globaalisti ottaen matalammat.  

Ateistien sisällyttäminen Barrettin uskonto- ja lähetystilastoon voi tuntua oudolta. Vakiintunut käytäntö kuitenkin tekee niin, sillä ateismilla on oma ajatussisältönsä ja se muodostaa ryhmän”, jolla on selviä uskontojen yleisiä tuntomerkkejä (tunnustus ja sanoma, sen levittämispyrkimys vapaa-ajattelijoiden toiminnan välityksellä jne.). Ryhmän kasvunopeus on alle 1 %.  

 

Kaupunkilaisten määrä ja köyhyys kasvavat

Vuosina 2000-2005 kaupunkiväestön kasvu oli ollut huomattavasti nopeampaa (1,87 % ) vuodessa kuin maapallon kokonaisväestön. Kaupungeissa asuu tällä hetkellä 3,16 miljardia ihmistä eli lähes puolet ihmisistä. Kun vuonna 2000 miljoonakaupunkeja oli 402, niitä on nyt 440.   

Lähetys- ja kehitysyhteistyö on kaikin tavoin äärimmäisen vaativaa juuri suurkaupungeissa. Niissä uskonnot, maailmankatsomukset, poliittiset ja sosiaaliset jännitteet ovat ahtautuneet yhteen, okkultismi ja saatananpalvonta rehottavat.  Elinolosuhteet ovat sadoille miljoonille ihmisille sosiaalisesti ja terveydellisesti kaoottiset ja turvattomat.

Slummiasukkaiden määrän kasvu on hälyttävä. Viisi vuotta sitten heitä oli 600 miljoonaa, nyt 830 miljoonaa. Kun köyhiksi luokiteltujen kaupunkilaisten kasvu on ollut keskimäärin 3,09 % vuodessa, niin slummiväestön kohdalla se on peräti 3,47 %.  Heidän kasvunsa on lähes kolminkertainen maapallon yleiseen väestönkasvuun (1,23 %) verrattuna.

Suurkaupunkien seurakunnat kohtaavat kasvavan haasteen rakentaa yhä toimivampia henkilöverkostoja, joissa myös ei-kristityille on paikkansa ja jossa nämä pääsevät kosketuksiin kristillisen evankeliumin kanssa. 

 

Kirjoittaja on hämeenlinnalainen tutkija ja tietokirjoittaja.

Lähde: International Bulletin of Missionary Research. 1/ 2005.

Takaisin
=> Lähetys