Takaisin
=> Lähetys

Tiivistelmä luennoista 23.01.2006


Juhani Lindgren
Lähetyskurssi Kylväjä, Sansa, SRO
Kevät 2006

  

1. Jeesus on

-ainutlaatuinen, unique; kysymys ei ole pelkästä erilaisuudesta toisiin nähden, vaan siitä, että Jeesus on ainoa Pelastaja, ainoa omassa kategoriassaan eli ainoa lajissaan eli sui generis.  

-ehdoton, absolute; ihmisen pelastuminen on kiinni Jeesuksesta absoluuttisella tavalla eli suhteemme (uskomme) Jeesukseen ratkaisee pelastumisemme; muuta ehdotonta kiinnekohtaa ei ole; Jeesus tarkoittaa nimenomaan kolmiyhteisen Jumalan persoonaa yhdessä Isän ja Pyhän Hengen kanssa. Kukaan muu Pelastajaksi tarjottu tai sellaisena esiintyvä ei voi pelastaa ihmistä

-toiset poissulkeva, exclusive; kristilliseen uskoon ei voi ottaa mitään toisia pelastajia eikä mikään toinen usko tai uskonto ole Jeesukseen kohdistuvan uskon tai kristinuskon vertainen. Muut uskonnot voivat pitää Jeesusta yhtenä monista pelastajista, kristillinen usko ei.

-lopullinen, final, ja kertakaikkinen, once (and) for all; Jeesuksen jälkeen ei tule ketään eikä Jeesuksen itsensä tarvitse tulla toista kertaa syntien sovittajana; vallassaan ja kirkkaudessaan hän kyllä tulee toisen kerran. Hänen pelastustekojaan ei tarvitse eikä voi toistaa; sellaisen yrittäminen tai haluaminen halventaa ja kieltää Jeesuksen kertakaikkisen pelastustyön.

 

2. Teologian jako, missiologian paikka teologiassa ja missiologian alakohdat.

-teologia (kreikasta: Theos on Jumala, logos oppi tai sana) on luontevinta jakaa kuuteen osaan: (1) VT:n ja (2) UT:n eksegetiikka, (3) kirkkohistoria, (4) systemaattinen teologia, (5) teologinen etiikka ja uskonnonfilosofia sekä (6) käytännöllinen teologia. Yleisesti voidaan sanoa, että teologia tutkii Jumalan ilmoitusta (Osmo Tiililä), sillä Jumalan välitön tutkiminen on mahdotonta..

Kolme ensimmäistä alakohtaa muodostavat ns. historiallisen teologian alueen (aikajärjestys ja kronologia jäsentävät Raamatun ja kirkkohistorian aineistoa), kolme seuraavaa ns. systemaattis-käytännöllisen (sen aineiston käsittelyssä ei kronologialla ole ratkaisevaa tai jäsentävää merkitystä).

Teologian ulkopuolinen uskontotiede (comparative religion, science of religion) vertailee eri uskontoja keskenään ja liittyy lähinnä uskonnonfilosofiaan; de ei edellytä minkään uskonnon sisäistämistä; uskontotiede esitellään usein objektiivisena, käytännössä se on usein kristillisen uskon vastaista. 

Missiologia eli lähetystiede kuuluu systemaattiseen teologiaan, mutta sillä on yhteydet kaikkiin teologian osa-alueisiin, hyvin läheisesti juuri systemaattiseen teologiaan sekä tietysti Vanhaan ja Uuteen testamenttiin.

Missiologia (missiology) on luontevaa jakaa (esim.) seuraaviin neljään alaosastoon:

                      Lähetysteologia (theology of mission), (lähinnä) lähetyksen raamatulliset perusteet

                      Uskontoteologia (theology of religion), kristillisen uskon ja muiden uskontojen vertaaminen
                      Jeesuksen evankeliumista käsin, harjoittaminen edellyttää evankeliumin sisäistämistä

Lähetysstrategia (strategy of mission[s]; mission[ary] strategy), kristillisen lähetystyön parhaan mahdollisen suorittamisen tutkimista ja etsintää (lähetystyön kohteet, menetelmät, kansallisen kirkon rakentuminen ja sen suhde lähetysjärjestöihin, lähetyksen henkilöstökysymykset.) Lähetysstrategia vastaa kysymykseen Miten? [miten lähetystyötä tulisi tehdä] kun lähetysteologia vastaa kysymyksiin Mitä? ja Miksi? [lähetystyötä tehdään].

Lähetyshistoria (useimmin history of missions), liittyy läheisesti kirkkohistoriaan ja yleiseen historiaan, mutta sisältää erityisesti lähetyksellisen näköalan sen tutkiessa kristinuskon leviämistä maailmassa alusta alkaen, ja erityisesti 150 jälkeen. Lähetyshistoria tarjoaa paljon aineistoa lähetysstrategiselle suunnittelulle ja siinä peilautuvat aikaisemmin tehdyt oikeat ratkaisut sekä virheet.

Kylväjän lähetyskurssien yhteydessä on oheislukemistona uskontoteologian alueelta käytetty allekirjoittaneen kirjaa ”Jumala ja jumalat. Uskontoteologian perusteet Raamatun valossa” (Perussanoma. 2000). Lähetysstrategian alueen oppikirjana / oheislukemistona on käytetty saman tekijän kirjaa ”Lähetys 2001. Lähetysstrategian näköaloja vuosituhannen vaihteessa” (Perussanoma.1997). Lähetyshistorian lukemistona on käytetty Martin Schlunkin kirjaa ”Kristillisen lähetystyön historia”. Suomeksi toimittanut Matti Peltola. (Suomen Lähetysseura. 1973.) Lähetysteologia on pyritty käsittelemään luennoilla.

Takaisin
=> Lähetys