Takaisin
=> Lähetys

Keskustelua Jaakko Ripatin mietinnön Lähetettynä kirkossa johdosta (syyskuu 2005).

Spontaani kommentti asiasta virinneessä keskutelussa. Lokakuu 2005.


Jaakko Ripatin mietintö on jatkoselvitys piispa Jorma Laulajan johdolla toimineen Kirkon lähetystyön neuvottelukunnan loppuraporttiin. Ko. loppuraportti hyväksyttiin kannoin 6-1 neuvottelukunnassa. Eriävän mielipiteen jätti SLS:n lähetysjohtaja Seppo Rissanen, jonka johdolla SLS:n linja muuttui täysin neuvottelukunnan kahden ensimmäisen työvuoden jälkeen lähetysjohtajan vaihdoksen tapahduttua ja SR:n tultua neuvottelukuntaan SLS:n edustajana.

Mitä kirkossa on suunniteltu kirkon ja lähetysjärjestöjen suhteista? Tätä asiaa on käsitelty ensin ns.Järveläisen komitean että yllä mainitun kirkon neuvottelukunnan työskentelyssä ja nyt Ripatin paperissa.

Varhaisin, lipsahduksenomainen paljastus siitä, kuinka pitkälle kirkon johdossa on suunnitelmissa jo menty lähetyksen "kirkollistamisessa" (lue: kirkkolähetyksen luomisessa), saatiin jo Tampereen lähetyskongressissa 28-29.1.2002. Kongressista toimitettu raporttikirja (Juha Auvinen, toim.) sisältää dos. Mikko Malkavaaran kongressissa pitämän puheenvuoron. Raporttikirja on esitelty Perustassa 2002 (JL). Alla katkelma tästä esittelystä muutamin kommentein:

"[Kongressissa esille tulleista] Yhteistyö- ja yhteysnäkökulmasta saamme kuitenkin lukea melko paljastavaa ja konkreettista tekstiä Mikko Malkavaaran puheenvuorosta. Kuten tunnettua, on kirkossamme viime vuosina käyty paljon keskustelua - erityisesti kirkkohallituksen aloitteesta - kirkkomme lähetystyön uudelleen järjestämisestä. Viime aikojen julkisessa keskustelussa on tullut esiin voimakkaita pyrkimyksiä muodostaa kirkon seitsemästä lähetysjärjestöstä ja Kirkon ulkomaanavusta yhdeksi elimeksi integroitu yksikkö.

Malkavaara kertoo puolestaan Kirkkopalvelujen strategisesta ohjelmasta ja sen lähetysaineksesta. Suora[Malkavaaran ottama] lainaus tästä strategisesta ohjelmasta: 'Lähetystyö nähdään entistä selvemmin kirkon tehtäväksi. Lähetysjärjestöt lähenevät toisiaan, vähitellen integroituvat ja viimein muodostuu kirkon lähetystyö. Kansainvälinen diakonia vahvistuu lähetystyön keskeisenä alueena.'

Malkavaaran oma kommentti tähän tekstiin oli tämä: '(Kirkkopalveluissa) ... ihan oikeasti uskotaan, että jollakin järjellisellä aikavälillä lähetysjärjestöjen integroituminen tapahtuu, ja muodostuu kirkon yhteinen lähetys.' (Alleviivaus JL)

Mielestäni Malkavaara on tehnyt suuren palveluksen kertoessaan näin avoimesti tästä kirkon pyrkimyksestä, joka jo on ollut monella tavalla näkyvissäkin. Selvyys integraatiohakuisuudesta on hyvä [itse asia ei tietenkään sitä ole]. Asiaa on julkisesti ajanut myös SLS:n lähetysjohtaja Seppo Rissanen. Asia voidaan nyt ottaa keskusteluun avoimesti, ilman "varjonyrkkeilyn" makua, jolloin integreaation heikkoudetkin on pakko tuoda selvemmin esille. Lähetystä se ei tule edistämään. Esim. Ruotsin kirkon jäljet tässä pelottavat."

Taisi Malkavaara paljastaa aivan liikaa ja aivan liian varhain! Tähän Malkavaaran tekstiin on mitä suurin syy palata neuvoteluissa, joissa voidaan hyvin perustein todeta, että (ainakin jollain taholla) "kaikki on jo valmiiksi suunniteltu".

Ripatin teksti näyttää palaavan varjonyrkkeilyn aikaan ( tosin olen tutustunut vasta mietinnön alkuosaan, joista toisaalla näillä sivuilla kommenttikirjoitus). Hän hylkää ilman mitään perusteita Laulajan loppuraportin. Kirkkohallituksessa siis voitti Rissasen eriävän mielipiteen kanta. Konfrontaatio näyttää väistämättömältä, sillä Rissanen ja kirkkohallitus eivät peräydy.

Mielenkiintoista Malkavaaran ottamassa strategiaohjelman lainauksessa on kv. diakonian siinä saama painotus. Jo tämän pitäisi tehdä selväksi, että perinteisellä lähetyksellä ei ole näillä tahoilla kirkon johtoa paljonkaan kaikupohjaa. Yleisesti kuitenkin tunnustetaan, että (myös ja juuri) l-järjestöt hoitavat (myös) kv diakonian tehtäviä omassa toiminnassaan (niin kuin ovat aina hoitaneet). Myytti siitä, että "koko ihminen" olisi laiminlyöty näköala perinteisessä lähetystyössä" on todellamyytti. Uudet lähetyskorostukset pyrkivät sen sijaan ilmeisesti korvaamaan evankeliumin kehitysyhteistyöllä ja diakonialla. Toivottavasti evankeliumiin keskittyvät, mutta rakkaudenpalvelua samalla voimakkaasti painottavat lähetysjärjestöt pitävät pintansa.

Takaisin
=> Lähetys