Takaisin
=> Lähetys

Selge alt og fölge Kristus.

Esittely kirjasta Kjebekk, Erik: Selge alt og fölge Kristus. Alexis Berg - Greven som ble legemisjonär og martyr. [Kiinan lähetysmarttyyri Suomesta.]. Lunde Forlag. 2001. Valokuvia. 240 s. Kirjaesittely Perustaan 2001.


Astuessani vuonna 1964 ensi kertaa Norjan Luterilaisen Lähetysliiton (NLM) raamattu- ja koulutuskeskuksen, Fjellhaugin, ruokasaliin Oslossa isäntäväkeni esitteli minulle ensimmäiseksi seinillä riippuvia suurikokoisia kehystettyjä valokuvia vanhimmista lähetyssaarnaajista ja järjestön aikaisemmista johtajista. Kaikki muut yksityiskohdat unohtuivat pian, mutta yksi kuva ja sen esittely jäi mieleeni pysyvästi, tumma, viiksekäs keski-ikäinen mies: hän oli virolais-suomalainen lääkäri, Alexis Friedrich Berg. Maantierosvot olivat ampuneet hänet Kiinassa 7.1.1948.

Noin viidenkymmenen rosvon joukko oli pysäyttänyt linja-auton Xiangfangin kaupungin eteläpuolella n. klo 14 iltapäivällä. Matkustajat ajetaan ulos autosta ja heidän tavaransa ryöstetään. Alexis Berg pyytää saada pitää passinsa. Häntä lyödään ja passi otetaan pois. Ryöstäjät ovat jo lähdössä omille teilleen, mutta silloin heidän johtajansa kysyy: Tapammeko ulkomaalaiset? Hän kysyy tri Bergiltä: Oletteko amerikkalaisia? Berg ei vastaa. Johtaja jatkaa: Amerikkalaiset ovat pahimpia. He ovat tehneet Kiinalle paljon pahaa! Hän vetää pistoolinsa esiin ja ampuu Bergin. Luoti lävistää pään. Kaksi naislähettiä, toinen ruotsalainen, toinen amerikkalainen, terveystyössä hekin, rukoilevat muutaman metrin päässä, toinen purskahtaa itkuun laukauksen kuultuaan. Molemmat ammutaan. Muut matkustajat pääsevät jatkamaan matkaan. Alexis Bergillä oli Suomen passi.

Alexis Berg oli virolais-balttilaista aatelissukua, jonka hallussa oli kaunis perinteikäs Sangasten linna Tartosta etelään. Alexis suoritti lääkärinopintonsa Suomessa ja avioitui toisen lääkäriopiskelijan, Signe Taubertin kanssa muutama vuosi sen jälkeen, kun hänen ensimmäinen kihlattunsa, Maria af Forselles, oli kuollut keuhkotautiin. Rouva Berg ei voinut saada lasta vaikean kohtuleikkauksen jälkeen. He työskentelivät lääkäreinä mm. pohjoiskarjalan maaseudulla Joensuussa. Erityisen merkittäväksi hengelliseksi tapahtumaksi heille muodostui Turussa pidetty pohjoismainen ns. hallesbyläinen tai raamatullinen opiskelijakokous 1937. Kokouksen päätösjuhlassa luettiin pohjoismaitten kuninkaitten tervehdyssähkeet, joiden allekirjoittajina olivat Gustaf Rex, Christian Rex sekä Håkon Rex. Ruotsalainen lähetyslääkäri Fride Hylander käytti puheenvuoron ja kertoi vielä yhdestä tervehdyksestä. Hän muistutti siitä, että myös meillä kristityillä on oma kuninkaamme ja luki lähetyskäskyn. Sen Antajan ja Lähettäjän hän myös ilmoitti: Christus Rex. Tuhatpäinen opiskelijajoukko oli hiiskumattoman hiljaa. Lähetyksen Herra oli puhunut ja kutsua joukkoaan työhön.

Vaikka Bergit kuuluivat ruotsinkieliseen Fria Missionsförbundetiin (Andreas-kirkko Helsingissä), he hakivat Norjan Luterilaisen Lähetysliiton (Norsk Luthersk Misjonssamband, NLM) läheteiksi. Kastekysymyksestä keskusteltiin avoimesti ja sen selvittyä, voitiin myös lähetyksen puolelta käydä luottamukselliseen yhteistyöhön. Bergit sitoutuivat olemaan millään tavalla levittämättä omaa näkemystään. Ruotsinkielinen Vapaakirkko olikin tuolloin hyvin vapaa kastekäytännössään, myös lapsikasteet hyväksyttiin siinä mielessä, ettei uudelleen kasteelle pakotettu. Asiasta ei koskaan tullutkaan ongelmaa lähettien ja lähetyksen kesken, vaikka Bergeillä oli joitain muitakin tunnustuksesta poikkeavia painotuksia.

Lähtöjuhla pidettiin tammikuussa 1939 NLM:n Lähetyssalissa Oslossa. Alexis Berg toi esille oman tuntemuksensa työhön kelpaamattomuudestaan ja heikkoudestaan. Puheensa tekstinä hän käytti jaetta, jossa Tuomas puhuu muille opetuslapsille Jeesuksen lähtiessä Lasaruksen kuoleman jälkeen tämän kotiväen luo toiselle paikkakunnalle. Jeesuksen sanottua "Teidän tähtenne olen iloinen, etten ollut siellä: tämä vahvistaa teidän uskoanne. Nyt lähdemme hänen luokseen", Tuomas sanoi toisille opetuslapsille: "Mennään vain, kuollaan kaikki yhdessä" (Joh. 11:15-16).

Tri Berg luopui isänsä melkoisesta omaisuudesta, Sangasten linnasta ja tilasta etelä-Virossa, sekä sekä vaimonsa kanssa pitämästään tuottoisasta yksityispraktiikastaan Joensuussa. Lähetyskutsu oli selvä ja voimakas. Emme toki saa ajatella, että tällainen luopuminen olisi "ehto" lähetystyöhön lähtemiselle; yksi joutuu luopumaan yhdestä, toinen toisesta, ja kaikessa aidossa lähtemisessä on mukana Herra, joka antaa kristitylle paljon sellaista hyvää, jota tämä ei voi aavistaakaan etukäteen.

Bergien sijoitusalueeksi tuli NLM:n pitkäaikainen työkohde Henanin ja Hubein maakunnat sisä-Kiinassa. Pisin työrupeama heille tuli Lauhekoussa sijaitsevassa lähetyssairaalassa, jolla oli hieman erikoinen nimi "Tri Fröylandin muisto". Lääkäri Tönnes Fröjland, NLM:n lähetti hänkin, oli surmattu vuonna 1914. Kaksi ryöstömielessä liikkeellä ollutta pahamaineisen "Valkoisen Suden" johtaman rikosliigan miestä ampui hänet lähetysaseman pihalla hänen ollessaan matkalla sairaalaan hoitamaan samojen rosvojen haavoittamaa lähettitoveriaan. Lähetit olivat myös jo jonkin aikaa hoitaneen tämän varasliigan haavoittuneita.

Sodan jälkeen jonkin aikaa ennen kuolemaansa Bergit siirtyivät Swedish and American Covenat Missionin työntekijöiksi, eikä minkään kriisin ajamina vaan kokiessaan uuden oven avautuvan heille toisella alueella Kiinassa. Aluksi kerrotun surmatyön kulku herätti kysymyksen, miksei Alexis Berg ilmoittanut hänet tappaneille maantierosvoille olevansa suomalainen. Jos hän olisi tehnyt näin, hänet olisi säästetty, mutta silloin hänen kanssaan matkustaneista kahdesta lähettitoverista ainakin toinen, kansallisuudeltaan amerikkalainen, olisi ammuttu. Tri Berg vaikeni ja antoi luulla itseään amerikkalaiseksi. Amerikkalaisista avustus- ja lähetystyöntekijöistä voitaisiin sanoa "viljaa kylvit, vihan sait", mikä näyttäisi sopivan nykyaikaikaiseen perusteettomaan amerikkalaisvastaisuuteen. Tietyn rajan jälkeen pahuus, joka on valmis tappamaan ihmisen, ei tunne kiitollisuutta eikä voisi sitä osoittaakaan, vaikka tuntisi.

Helsingissä pidettii Alexis Bergin muistotilaisuus NNKY:n juhlahuoneistossa jo 17.1., vain kahdeksan päivää ampumisen jälkeen. Mukana oli myös teologian professori Yrjö J. E. Alanen. "Lauluni on Jeesus, Karitsa haavoitettu, mun syntini hän kantoi, ristillä Golgatan", luki ruotsinkielisessä ohjelmalehtisessä. Signe Bergin tervehdys NLM:n Lähetyssalissa Oslossa pidettyyn muistotilaisuuteen viitttasi nisunjyvän kuolemiseen ja päättyi jakeeseen "Missä minä olen, siellä on myös minun palvelijani oleva" (Joh. 11 ja 12).

Takaisin
=> Lähetys