Takaisin
=> Lähetys

Kristinusko maailmassa 2005

Barrettin & Co lähetystilastojen kommentointia. Tarjottu Perusta-lehteen 2005.


Vuosittain julkaistavat maailmanlähetyksen uudet tilastot (David B. Barrett & Todd M. Johnson & Peter F. Crossing) ovat yhtäältä pelkkää kuivan tuntuista (samalla innostavaa!) numerotietoa, mutta toisaalta ne paljastavat uusia kytkentöjä ja avaavat uusia tai vahvistavat vanhoja sisällöllisiä näkökulmia.

Maailman väkiluku
on nyt 6,45 miljardia. Kasvu on ollut vuodesta 2000 n. 380 miljoonaa, ja vuosittainen kasvuvauhti on ollut keskimäärin 1,23 % vuodessa. Kahdeksan miljoonan raja saavutetaan nykyarvioiden mukaan noin vuonna 2028.

Paljon puhuttu väestön kasvuräjähdys ei näyttäydy yhtä pelottavana kuin muutamia vuosia sitten. Monissa maissa on perhesuunnittelulla yhä keskeisempi asema, mikä vaikuttaa selvästi, vaikkakin verkkaisesti, väkiluvun kasvun hidastumiseen. Pienemmät perheet merkitsevät monissa yhteiskunnissa keskimääräistä elintason paranemista, mutta samalla sosiaaliset turvaverkostovaikutukset kehitysmaiden asukkaiden keskuudessa voivat heiketä.

Kristinusko leviää
Kristittyjen määrän vuosittain kasvuvauhti viiden viimeksi kuluneen vuoden aikana (1,31 %) on edelleen ollut suhteellisesti hieman nopeampaa kuin maapallon kokonaisväestön kasvu (1,23). Viisi vuotta sitten kristittyjen osuus kokonaisväestöstä oli 33,0 % ja nyt se on 33,1 %. Tätä kasvua pidetään monilla tahoilla kristinuskon elinvoiman merkkinä. Kristittyjen kokonaismäärä on nyt 2,14 miljardia. Pelkkä lukumääräinen tilanne ei kuitenkaan kerro kovin paljon kristikunnan tilasta eikä sen tilanteesta.

Evankeliumia vielä kuulemattomien ihmisten suhteellinen osuus on viidessä vuodessa vähentynyt ilahduttavasti 28,3 %:sta 27,9 % prosenttiin. Evankelioimattomien ihmisten joukko on kasvanut määrältään hieman yli 1,7 miljardista 1,8 miljardiin.

Tämä muutos kertoo laajasta ja voimakkaasta evankeliumin levittämisestä eri puolilla maailmaa sekä kansallisten kirkkojen että lähetysjärjestöjen ja lähettävien järjestöjen ja kirkkojen työn välityksellä. Muutos antaa myös selviä tilastollisia viitteitä siitä, että täysin evankelioimattomien kansanryhmien määrä (nykyään n. 300-350) vähenee, ja että myös ns. vaikean tai rajoitetun pääsyn maissa (joihin lähetysviisumeja on mahdoton saada ja joihin muunkinlaiset viisumit voivat olla kiven alla) sanomaa on päästy viemään eteenpäin.

Kristittyjä vainotaan jatkuvasti eri puolilla maailmaa. Marttyyritilastoitujen määrä on kasvanut viidessä vuodessa 160.000:sta 169.000:een. Marttyyreilla ei näissä tilastoissa tarkoiteta veritodistajia vaan yleensä niitä jotka joutuvat voimakkaasti kärsimään uskonsa tähden. Millä perusteella jotkut katsotaan tilastoon otettavaksi ja joitakuita ei, ei ole koskaan käynyt ilmi tilastojen yhteydessä julkaistuista selityksistä. Tilastojen tekijöiden vaikenemisen yksi syy on todennäköisesti helpottaa vainon alla elävien kristillisten seurakuntien tilannetta. Marttyyriasiantuntijan mukaan veritodistajien määrä on vuodessa noin sata kristittyä.

Muut uskonnot
Nopeimmin kasvava suuruskonto on islam, jonka kannattajien määrä lisääntyy keskimäärin lähes 2 % vuodessa. Islamin kasvu merkitsee voimakkaasti myös yhteiskunnallisten ja poliittisten muutosten toteutumista sen leviämisalueilla. Syynä tähän on se tunnettu tosiseikka, että uskonto ja yhteiskunta (tai, kuten me kristityt sanoisimme, hengellinen ja maallinen regimentti) muodostavat islamissa yhden erottamattoman kokonaisuuden. Eräillä maantieteellisillä alueilla ja eräissä islamin suunnissa on myös selviä yhteiskunnallisia valtapyyteitä. Islamin poliittisen vallan leviäminen Euroopassa on suorastaan hälyttävä. Islam ei luonteensa vuoksi voi tinkiä tai tehdä kompromisseja esim. kultti- tai pukeutumiskäytäntöön liittyvissä asioissa. Islam ei mukaudu (käytännöllisesti katsoen) mihinkään, mutta se vaatii monessa asiassa muiden mukautumista itseensä.

Myös hindulaisuuden kasvuvauhti on hieman nopeampi kuin kristittyjen (1,49 %). Buddhalaisuuden kasvu on puolestaan ollut hidasta (alle 1 %). Suuri osa näiden uskontojen kannattajista elää hyvin korkean syntyvyyden maissa, kun taas kristittyjen keskuudessa syntyvyysluvut ovat laajoissa kansanosissa matalat. Voidaan päätellä, että ei-kristittyjen kääntyminen kristityiksi on paljon nopeampaa kuin muista uskonnoista hindulaisuuteen tai buddhalaisuuteen kääntyvien määrä.

Jostakusta voi tuntua oudolta uskonnottomien ja ateistien sisällyttäminen uskonto- ja lähetystilastoon. Kysymys ei tietenkään ole mistään sanoilla keikaroinnista. Kummallakin ryhmällä on oma ajatussisältönsä ja kumpikin muodostaa "uskontoryhmän", edellinen muiden uskontojen rajaamana ja pelkän inhimillisen yleisuskonnollisuuden uskontona ja jälkimmäinen siksi, että sillä on selviä uskontojen yleisiä tuntomerkkejä (tunnustus, ettei Jumalaa ole, oma Jumala-todellisuuteen liittyvä miinusmerkkinen uskonnollinen identiteetti, tämän mukaisen oman uskon levittämispyrkimys vapaa-ajattelijoiden toiminnan välityksellä, oma vaikuttamisohjelmansa, johon kuuluu mm. taistelu kirkkoa vastaan ja järjestötoimintaan sisältyvät kulttia vastaavat toimintamuodot). Mainittujen ryhmien kasvunopeus ja määrä ovat hyvin pieniä, alle 1 %.

Kaupunkilaisten määrä kasvaa
Vuosina 2000-2005 kaupunkiväestön kasvu oli ollut huomattavasti nopeampaa (1,87 % ) vuodessa kuin maapallon kokonaisväestön. Kaupungeissa asuu tällä hetkellä 3,16 miljardia ihmistä eli jotakuinkin tarkkaan puolet maapallon asukasmäärästä. Vuonna 1970 kaupunkilaisten osuus kaikista ihmisistä oli vain n. 35 %. Kaupungistuminen on ollut voimakasta ja ilmiö on antanut maailmanlaajalle lähetystyölle jatkuvasti uudistuvia haasteita viime vuosikymmeninä.

Kaupunkien asukkaiden määrän kasvu näkyy erityisen selvästi suurkaupunkien lisääntymisenä. Kun vuonna 2000 miljoonakaupunkeja oli 2000 402, niitä on nyt 440! Tilastot antavat viitteitä siitä, että kaupunkityön painopiste on siirtymässä suurkaupunkityön suuntaan. Pieniä maaseutukaupunkeja ei myöskään voi unohtaa. Niistä puuttuu paljon sitä pahaa mutta myös sitä hyvää, mitä suurkaupungeissa on.

Erityisesti kaupungeissa kohdataan inhimillinen kärsimys, köyhyys ja kurjuus kompaktina, tiivistyneenä ja yhteen puristettuna. Työ on hengellisesti ja psyykkisesti äärimmäisen vaativaa (helppoa lähetystyö ei ole koskaan missään tilanteessa). Kaupungeissa uskonnot, maailmankatsomukset, poliittiset ja sosiaaliset jännitteet ovat joutuneet kuin pelilaudalle tai vapaapainikehään, okkultismi ja saatananpalvonta rehottavat ja elinolosuhteet ovat sadoille miljoonille ihmisille sosiaalisesti ja terveydellisesti kaoottiset ja turvattomat.

Köyhien kaupunkilaisten määrä kasvaa
Tilastot kertovat karusti tilanteen huononemisesta kaupunkilaisväestön sisällä. Vuonna 2000 köyhiksi luokiteltuja kaupunkien asukkaita oli 1400 miljoonaa, mutta nyt heitä on 1660 miljoonaa. Vielä hälyttävämpää luettavaa ovat tilastot kaupunkien slummiasukkaiden määrän kasvusta. Heidän lukumääränsä on vastaavana aikana kasvanut 600 miljoonasta 830 miljoonaan. Kun kaupunkilaisköyhien kasvu on ollut keskimäärin 3,09 % vuodessa, niin slummiväestön peräti 3,47 % . Kasvu on siis ollut lähes kolminkertainen yleiseen väestönkasvuun (1,23 %) verrattuna.

Kaupunkien kristityille tilanne muodostaa haasteen rakentaa yhä toimivampia henkilöverkostoja, joissa myös ei-kristityille on paikkansa ja jossa nämä pääsevät kosketuksiin kristillisen rakkauden ja Jeesuksen pelastavan evankeliumin kanssa.

Talousrikollisuus ei taltu
Kristillisissä yhteisöissä tehtyjen kavallusten määrä on laskettu käsittämättömäksi 21 miljardiksi dollariksi. Luku on masentava, ja masentavaa on sen kasvuvauhtikin, keskimäärin 5,70 % vuodessa viimeisten viiden vuoden aikana. "Rahanhimo on kaiken pahan alku ja juuri." Lähetystyössä mukana olevat tietävät, miten sunnattomia tämänkin alueen kiusaukset ovat uusissa seurakunnissa eri kentillä.

Suomessa ei tällaisesta rikollisuudesta ole onneksi aihetta puhuakaan. Tilintarkastustoimi on Suomessa huipputasolla. Tosin kristillisissä yhteisöissä on varmasti paljon sellaista epävanhurskautta, joka voidaan osoittaa taloudellistenkin indikaattoreiden valossa. Sen ja selvien väärinkäytösten välinen raja on yhtäältä selvä, mutta toisaalta joissain tilanteissa häilyväkin. Suoranaista taloussyrjintää saattaa toki esiintyä monin paikoin Suomessakin. Kauhistellessamme varsinaisen talousrikollisuuden synkkiä näkymiä maailmalla meidän on hyvä pyrkiä mahdollisimman rakentavaan taloudelliseen tasapuolisuuteen kristillisissä yhteisöissä omassa maassamme. Myös tarkkuus lähetysvarojen käytössä ja suuntaamisessa kuuluu tähän asiakokonaisuuteen.

 

Lähde: David B. Barrett & Todd M. Johnson & Peter F. Crossing: Missiometrics 2005. A Global Survey of World Mission. - International Bulletin of Missionary Research. Vol. 29, 1 (1/ 2005). - Käsite "missiometrics" tarkoittaa lähetystyön tilastollista ja sen muuta numeroiden perusteella tapahtuvaa määräistä tutkimusta.

Takaisin
=> Lähetys