Takaisin
=> Tervehdykset

Heikki Hilli 60 vuotta


Veljeni, iloitkaa siis Herrassa! Minä en kyllästy kirjoittamaan teille yhä uudestaan samoista asioista” (Fil. 3:1). Tämä jae ei tarkoita, että kristityn tulisi aina tuntea itsensä pelkästään iloiseksi. Se ei ole Paavalin tarkoitus, eikä vastaa syntisen kristityn todellisuutta. Sen sijaan jae kehottaa meitä muistamaa ilon ainoaa oikeaa lähdettä, Jeesusta, Vapahtajaamme.

”Samat asiat” viittaavat Jeesukseen, uskoon, pelastuksen perusteisiin ja iankaikkisen elämän toivoon. Niitä jaksamme ajatella ja niistä myös puhua, ei vain juhlissa, vaan taisteluissa, koetuksissa ja jokapäiväisessä arjessamme. Ohessa on Sinulle, Heikki, muutama ajatus, jotka tulivat etsimättä mieleen:

Heikin ohi ei voi kulkea
näkemättä iloa.

Heikin kanssa ei voi keskustella
aistimatta iloa.

Heikin kanssa ei voi murehtia
uskomatta iloa.

Heikin työtoverina ei voi olla
koskettamatta iloa.

Heikin kanssa ei voi suunnitella
aavistamatta iloa.

Heikin kanssa ei voi vaeltaa
kokematta iloa. 

Tämä viimeisin toteamus viittaa ihan konkreettiseen vaellukseemme Hiidenportin kansallispuistossa joitain vuosia sitten. Iloinen muisto sekin!

Mistä syntisen kristityn ilo syntyy?

Ilo syntyy Jeesuksesta,
uskosta ja toivosta,

Sanan kautta Hengestä,
totuudesta, varmuudesta.

Entä murheet, joita on joskus jokaisella? Pelot sekä pettymykset, väsymys ja syvät mietteet?
Tähän meidän on vastattava Raamatun lupausten pohjalta:

Vapahtajan ilo voittaa
nämä kaikki ajallaan.
Toivo herää, usko kestää:
iloita saa kristitty.

Monen vaivan ja kivun keskellä ilon lähteeksi meille kristityille pelkistyy yhä uudestaan yksin Jeesus:

Aihe iloon Jeesuksesta
sovituksen sanomasta,
vakaumuksen varmuudesta,
toivosta ja elämästä.

Nämä kaikki kertaantuvat,
elämässä uudistuvat,
Hengen mieli herättää,
Sanan siemen syventää.

Mielessäni on myös perheesi ja työsi. Haluaisin ilmaista sen yksinkertaisesti näin: iloa on Sinulle, Heikki, myös suotu

Rakkaudesta, ystävistä,
lähetyksen tehtävistä,
ison vastuun kantamasta,
uskon lahjan ottamasta,
täsmätöiden tekemästä,
Vapahtajan voittamasta.

Lopuksi. Millainen voisi olla kuvaus kristitystä, joka on perususkoltaan iloinen ja saanut kokea ahdistustenkin keskellä iloa? Yksi kuvaus voisi olla seuraavansuuntainen ja koskea tässä tilanteessa ensisijaisesti Heikkiä, periaatteessa ja yleisesti meitä kaikkia. Oudot kielimuodot ja vanhahtavat ilmaisut, joita oli jo edellä ja joita on seuraavassa, älkööt peittäkö itse asiaa. Subjekti eli tekijä ja Antaja on koko ajan Jeesus itse, ja siksi häntä kuvaavat sanat on alla kirjoitettu isolla kirjaimella.

 Alla on myös viittaus Pyhään Henkeen: Hän ei meitä tietenkään ”heikennä” samassa mielessä kuin synti ja vääryydet heikentävät, mutta Hänen työnsä nöyryyttää, murtaa meissä olevaa väärää itsevarmuutta ja omaa voimaamme. Näin kristitty suostuu uskomaan Häneen, jonka Henki meille kirkastaa, Kristukseen, ja hänen vahvaan viestiinsä eli evankeliumiin.

Iloinen kristitty voisi olla tällainen:

Ristin Miehen merkitsemä,
Tuskan Miehen tuiskuttama,
Valon Miehen valloittama,
Ilon Miehen innoittama,
Uskon Miehen uskaltama,
Pyhän Hengen heikentämä,
Vahvan viestin voimistama.

Näillä sanoilla kiitän omasta puolestani Sinua, Heikki, uskollisesta palveluksestasi lähetyksessä veljenä, työtoverina ja Jeesuksen lähettiläänä. Taivaallisen Isän täysihoitoon seuraavillekin vuosikymmenille näiden sanojen välityksellä Sinä, Titta ja muu perheenne!  Ilon lähteellä jos voisimme kaikki olla päivittäin! Sinikankin puolesta, Juhani

Takaisin
=> Tervehdykset