Takaisin
=> Tervehdykset

Puhe Annamarjan virallisessa väitöskaronkassa

Kuopiossa 19.08.05.

 

Rakas Annamarja!

Sinikka ja minä emme ole sopineet, kumpi meistä käyttäisi puheenvuoron. Ajattelin pitää tämän puheen vanhemman oikeudella (!)

Tämä päivä on tuonut varmasti Sinikalla ja minulle mieleen omat väitöspäivämme. Iloitsemme Sinun väitöksestäsi yhtä paljon kuin omastamme ja tietyssä mielessä ilonjyväsiä on tänään mielissämme paljon enemmänkin.

Väitökseni yhteyksissä on eri tilanteissa viitattu meihin vanhempiisi. Tämä alkoi jo siitä, kun huomasimme väitöskirjaasi painetun omistuskirjoituksen "Vanhemmilleni". Myös tässä karonkassa on viitattu meihin.

Annamarjasta huomasimme jo varsin pian hänen matemaattisen lahjakkuutensa. Sitä on kyllä kaikilla lapsillamme. Vanhemmuutta ajatellen kunnia tästä lahjakkuudesta kuuluu Sinikan perimän osalle, ei minun. Tosin vanhemmuuteen tarvitaan aika kaksi.

Väitöksen yhteydessä ja karonkassa kuullaan paljon kiitoksia. Niitä osoitetaan aiheellisesti väittelijälle ja kaikille työssä mukana olleille, vastaväittäjälle, pääohjaajalle ja muille opastajille, vanhemmille ja miksei myös väittelijä itse itselleen.

Haluan omasta puolestani viitata kaiken kiitoksen varsinaiseen aiheeseen, kolmiyhteiseen Jumalaan, Isään, Poikaan ja Pyhään Henkeen.

Jumala ei ole tehnyt sitä työtä, minkä väittelijä on tehnyt. Kyllä väittelijä on subjekti. Mutta tällaisessa vaativassa työssä kuten kaikessa elämässä ja sen suorituksissa tarvitaan sekä sisäisiä että ulkoisia edellytyksiä, jotka tekevät työn mahdolliseksi. Nämä edellytykset tulevat viime kädessä Jumalalta, jolle kuuluu viimeinen ja korkein kiitos.

On tarvittu päämäärätietoisuutta, kestävyyttä, ymmärrystä, jaksamista, terveyttä. Tämän kaiken on antanut Jumala. Johdatus, huolenpito, varjelus ja muu tarpeellinen ovat yksin ja syvimmältään hänen lahjaansa.

Mainitsen lisäksi kolme asiaan liittyvää näköalaa. Ensimmäiseksi kysyn, miten rukous ja tiede liittyvät yhteen. Vielä muutamia vuosikymmeniä sitten positivismin ja tietyn valistusperäisen moderni(stise)n tieteenkäsityksen ollessa voimissaan ennen niiden romahtamista 1970- 1980-luvuilla kysymys olisi ollut vieras ja katsottu epämielekkääksi.

Rukouksen ja tieteen silloittava tekijä on kuitenkin olemassa. Se on tutkijan persoona, tutkija itse. Miksei tutkija saisi ja voisi rukoilla myös oman tutkimustyönsä puolesta? Raamattu suorastaan kehottaa "tuomaan kaikissa asioissa pyyntönne Jumalalle tiettäviksi" (Fil. 4:6-7). Toki saamme rukoilla minkä tahansa asian puolesta, myös tutkimuksen, jossa tarvitsemme edellä mainittuja edellytyksiä sekä erityisesti erottelu- ja päättelykykyä.

Toiseksi rohkenen viitata asiaan, jota on viime vuosina tutkittu paljon. Jokin aika sitten ilmestyi Päiviö Latvuksen kirja Ymmärryksen siivet. Sen alaotsikko on Miksi tiede on länsimaista? Toivon, etten seuraavassa loukkaa ketään läsnäolijaa. Kirjassa osoitetaan, miten tieteen kehitys eli sen askeleet eteenpäin liittyvät Euroopassa tilanteisiin, joissa vapautettua omaatuntoa ja pehmeitä arvoja korostava (äidin ja lapsen suhde ja asema perheessä ja yhteiskunnassa, naisen ja lapsen arvostus) protestanttinen kristinusko on saanut jalansijaa ja arvostetun aseman. En halua puhua oikeata ekumeniaa vastaan, mutta tulos on selvä.

Tämä ei missään tapauksessa tarkoita, että hyvää tiedettä voisi tehdä ainoastaan Jeesukseen uskova protestanttinen kristitty, ei toki. Tarkoite on historiallisesti se, että juuri protestanttisen kristinuskon sisäistäneet tiedemiehet, tutkijat, opettajat ja oivaltajat ovat olleet tieteen kehityksessä kuin siellä täällä loistavia kirkkaita majakoita, leimausten antajia, opastajia muillekin tieteen poluilla ja omalta osaltaan niitä muille osoittaen, vaikka tietysti monet muutkin kuin he ovat saavuttaneet yhtä suuria ja korkeampiakin tieteen voittoja. Protestanttisen uskon sisäistäneitä on inspiroinut kristillisen uskon mukanaan tuoma tutkimisen ja löytämisen antama sisäinen (omantunnon) vapaus, rohkeus ja ilo etsiä, rakentaa ja löytää.

Samaan tulokseen on tullut hieman eri näkökulmista asiaa tarkastellen oma tutkimuskohteeni, tunnettu lähetystyön historioitsija Kenneth Scott Latourette. (Nimi on ranskalainen, mutta hän oli yhdysvaltalainen.) Hänenkin laaja aineistonsa osoitti erityisesti 1800-luvun Euroopan elämässä saman ilmiön: missä evankeliumin antama uusi ajattelun ja ymmärryksen vapaus ja uskoon perustuva maailmankatsomus valtasivat ihmisten mielet, siellä tiede kehittyi.

Kolmanneksi: Lääketiede on tarkoitettu praktiseksi tieteeksi. Viittaan klassiseen jakoon perustutkimuksen ja soveltavan tutkimuksen välillä. Perustutkimusta tarvitaan aina ja jatkuvasti ja kipeästi. Mutta kaikki lääkärit eivät voi olla tutkijoita. Tarvitaan tavallisia, potilaita hoitavia lääkäreitä. Me kaikki tarvitsemme heitä. Omakin elämäntilanteeni on nyt sellainen, että tarvitsen varmasti hoitoa, oli lääkäri kuka asiantuntija tahansa. Kaikella on paikkansa, perustutkimuksella, soveltavalla ja itse sovelluksilla.

Myös teologia on praktinen tiede. On aivan hyvä, että teologit tutkivat UT:n kreikkaa ja VT:n hepreaa, sen kreikkalaista käännöstä, tuntevat klassisen kristinuskon alkua ja tietävät jotain dogmi- ja kirkkohistoriasta, tuntevat saarnaopin ja sielunhoidon teoriat. Mutta tämä ei riitä. Teologia ei kannata harjoittaa ilman sen praktista sovellusta seurakuntaan, yksilöön, ihmiseen. Se on tarkoitettu ahdistuneiden auttamiseksi, siksi, että ihmisillä olisi uskon kautta Jeesukseen iankaikkisen elämän toivo.

Annamarja: Jumalan runsasta siunausta ja kaikkea hyvää elämääsi!

Omasta ja äidin puolesta, isä

Ps. Keskustelussa Annamarja kertoi, miten meillä kotona on vähän väliä puhuttu tieteellisistä kysymyksistä ruokapöydässä ja muuten. Hän kertoi, että hänen ollessaan 7-vuotias, äiti opetti hänelle integraalilaskentaa (opetus oli mennyt hyvin perille), ja että isä opetti, mitä "hevosesi" on hepreaksi (on vielä muistissa, suusekaa). Mihin läsnäolijat pariinkiin kertaan viittasivat sanoessaan nyt ymmärtävänsä Annamarja holistisuuden.

Ps. Vanhempien lisäys: Tiedekeskustelut ja -harrastukset perheen sisällä alkoivat jo esikoisen kanssa ja jatkuivat kaikkien lasten kotonaolovuosina.

Takaisin
=> Tervehdykset