Takaisin
=> Runot


Kristityn kiitollisuus

– Mykän (maito)juhdan mietteitä

 

Otus outo, omituinen,
pöydässämme pällistelee.

Meitä katsoo iloisesti,
häntää pitkää heiluttaa.

Tukkatupsu terhakasti
ilman kampaa, totisesti.

Väri vaihtuu sujuvasti
sinisestä punaiseen.

Isoisän olkihatun
jostain etsi ullakolta.

Kesän kirkas aurinko
toi tummat lasit silmille.

Jouluun aikaan pimeään
tonttulakki päässä keikkuu.

Siisti on ja äänetön,
voi kumoon silti kellahtaa.

Ei siitä muutu ilme, hymy,
ei kylmässäkään protestoi.

Vaan pöydän ääreen istuja,
ei mistään tyydy, valittaa.

Otus outo, omituinen,
katsoo häntä sydämeen:


"Sinä olet lunastettu,
paljon saanut, arvokas."

"Mikset kiitä, iloitse,
saat elää, olla uskossa."

Otus outo, omituinen,
iloilme veitikka,

lahjastamme muistuttaa
ja hyvää kesää toivottaa.

Takaisin
=> Runot