Takaisin
=> Raamattu

Jeesuksen toiminta Jerusalemissa. Matt. 21-22.

Arkki 27.01.05. - Opintomoniste.

 

Jeesus ratsastaa Jerusalemiin
Profetia toteutui, Jeesus oli Herra, kuninkaitten Kuningas, mutta ilmestyi nyt vastakohdassaan. Hän saapui nöyränä, valmiina kärsimään. Hoosianna merkitsee "Oi auta"; kansan juhlinta vaihtui pian huudoksi "Ristiinnaulitse!". Jeesuksen tulo herätti vilkkaan keskustelun siitä, kuka hän oikein oli. Osa kansasta uskoi hänen olevan profeetta, tuskin kukaan, että on oli Herra, Jumalan Poika, Kyrios.

Temppelin puhdistaminen
Myyntitoiminta palveli uhraajia, mutta antoi tilaisuuden myyjien ahneeseen voitonpyyntiin. Kaupankäyntiä varten temppeliä ei ollut rakennettu, vaan rukousta, palvontaa ja uhraamista varten kaikkien kansojen hengelliseksi keskukseksi. Jeesuksen kansansuosio aiheutti kansan uskonnollisissa johtajissa kateutta. Jeesus antoi välillisen vaikkakin selvän todistuksen omasta messiaanisuudestaan, mutta hänet päästettiin kuitenkin vapaasti lähtemään.

Jeesus kiroaa viinipuun
Miksi kirota viikunapuu? Hedelmätön viikunapuu on myös vertauskuva Israelista (Lk. 13:6-7), jolle annetaan vielä (taas) armonaikaa. Viikuna on outo puu siksi, että sen hedelmät tulevat ennen lehtiä; jos siis lehtiä, piti olla myös hedelmiä. Pelkät lehdet kertoivat perusongelmasta, joka oli Juudan kansan tyyppimerkki, epäuskosta. Uskossa rukoilemiseen on liitetty saamisen lupaus - edellyttäen, että rukous on Jumalan tahdon mukainen. Uskossa rukoileminen on samalla kertaa huutamista Jumalan puoleen ja luottamista siihen, että hän kuulee ja vastaa. Jumala vastaa omalla ajallaan ja omalla tavallaan; häntä ei voi määräillä.

Jeesukselta pyydetään valtuuksia
Järkeä ja älyä saa käyttää keskustelussa uskon vastustajien kanssa. Tärkeintä on kuitenkin omakohtainen vakaumus, uskontunnustus, josta on itse vakuuttunut. Kristityn vakaumus on yhtäpitävä Jumalan ilmoituksen, Raamatun, kanssa, ja vakaumuksen tulee olla asianomaiselle vakaan luottamuksen asia.

Vertaus kahdesta pojasta
Kumpi on parempi, olla lupaamatta ja myöhemmin katua ja tehdä Jeesuksen pyynnön mukaisesti vai luvata ja pettää lupauksensa? Ensimmäinen poika katui ja uskoi, toinen ei kääntynyt hänen puoleensa. Israelilaiset ymmärsivät kertomuksen idean, mutta heidän oman epäuskonsa osoitti, että he olivat jälkimmäisen pojan kaltaisia.

Vertaus viinitarhan vuokraajista
VT:n aikana Jumala kutsui Israelin omakseen, ja antoi sen hengellisen hoidon kansan uskonnollisille johtajille. Nämä eivät kuitenkaan valmistaneet kansaa Messiaan tuloon, vaikka se olisi ollut mahdollista VT:n kirjoitusten pohjalta. Kun Jeesus tuli, he torjuivat ja tappoivat hänet. Israelin paatumus koveni, ja evankeliumi vietiin pakanoille (Room. 11).

Kuninkaanpojan häät
Elävän Jumalan todellisuus ei kiinnosta ihmisiä, vaan hänet torjutaan suurenmoisista pelastuslupauksistaan huolimatta. Ihmisillä ei ole mitään tarvetta päästä Luojansa ja Jumalansa yhteyteen, häntä lähelle, hänen juhlaansa. Jumala kuitenkin rakastaa ja kutsuu kaikkia. Oma puku ei kelpaa taivaallisen juhlan Isännän edessä. Kuva viittaa Jeesuksen antamaan vanhurskauden pukuun, joka otetaan vastaan uskolla (esim. Room. 4).

Kysymys veron maksamisesta keisarille
Maalliset ja hengelliset on pidettävä erillään, vaikka ne molemmat kuuluva/t olemustodellisuuteemme. Kristitty on kahden maan kansalainen, Fil. 3:20. "Käsi aurassa, sydän taivaassa." Kristitty on esivallalle kuuliainen, mikäli tämä ei saata häntä jumalanvastaisuuteen. Jumalaa on toteltava enemmän kuin ihmisiä (Apt. 5: 29), mikä näkyy selvästi esim. vainoissa.

Kysymys ylösnousemuksesta
Taivaan elämä on erilaista kuin maan päällä: siellä ei enää ole esim. avioliittoa eikä miehen ja naisen fyysistä yhteyttä. Vertaus enkeleihin kuvastaa tätä suurta eroa. Taivaassa nähdään Jumala kasvoista kasvoihin (Ilm. 22:4), ja myös tässä elämässä tutuiksi tulleet tunnetaan. Nimet säilyvät (Abraham jne.) ja identiteettimme pysyy. Tästä kertoo myös kirkastusvuoren tapaus, Matt. 17:3-4.

Daavidin poika ja Daavidin Herra
Jeesuksen Messias-salaisuutta tai ei ymmärretty. Koska meillä on koko Raamattu, ymmärrämme asian: inhimillisen sukuluettelon mukaan Jeesus polveutui Daavidista eli oli hänen "poikansa". Jouluevankeliumi kertoo Joosefin olleen kuuluneen Daavidin sukuun (Lk. 2:4); Jeesuksen polveutuminen hänestä oli juridiselta kannalta katsottuna kuulumista Daavidin sukuun ja se oli ratkaisevaa (biologisesti näin ei ollut, Jeesus ei syntynyt Joosefin siemenestä).

Hengellisen todellisuuden näkökulmasta puolestaan iankaikkinen kuninkuus oli jo kauan sitten luvattu Daavidin suvun jälkeläiselle (esim. 2 Sam. 7:16). Siis: sukutaulujen mukaan Jeesus oli Daavidin jälkeläinen, olemuksensa perusteella hän oli Jumalan Poika ja Messias ja siis Daavidin Herra ja Jumala. Fariseukset eivät käsittäneet Jeesuksen salaisuutta, hänen olemustaan.

Takaisin
=> Raamattu