Takaisin
=> System.teol.

Loiko Jumala tyhjästä?

Ensimmäisen uskonkappaleen näköaloja aikamme ajattelun keskellä. Opkon julkaisuun re: luominen, pyytänyt Riitta-Maija Korhonen, ilman vuotta.



"Alussa Jumala loi taivaan ja maan." Tämä lyhyt lause on kuin "valkea aukko". Sen jokaisella osasella ja juonteella on äärettömän suuri ominaispaino samoin kuin jonkun mustan aukon hiukkasilla. Toisin kuin musta aukko, joka ei säteile eikä päästä valoa, tämä valkea aukko suorastaan hohtaa valon kirkkautta. Itse asiassa koko universumin olemassaolo ja meidän elämämme lepäävät tämän lauseen ilmoittaman totuuden varassa.

Mikä olevaisuudessa on luotua, mikä luomatonta? Voidaanko tällaista eroa edes tehdä, sillä eikö kaikki ole luotua? -Kaikki ei ole luotua. Luotua on kaikki muu paitsi persoonallinen kolmiyhteinen Jumala, Isä, Poika ja Pyhä Henki. Isän suhteen ei voida edes johdetussa mielessä puhua 'syntymisestä'. Eihän ole ollut olemassa sitä, mistä Hän olisi syntynyt. Ei ole ollut aikaa, jolloin kolmiyhteinen Jumala ei olisi ollut, ollut olemassa, elänyt ja toiminut. Kahdella seuraavalla kerralla puhumme Pojan, Jeesuksen, ja Pyhän Hengen aina olemisesta.

Kun järkemme hidastelee sen tajuamisessa, että Jumala on ollut aina, ei vika ole asian, Jumalan olemassaolon totuuden, vaan järkemme puutteellisuuden ja ennen kaikkea järkemme olemuksen. Puhumme asioista, joita järkemme voi lähestyä vain hitaasti ja niistä etäälle jääden. Ainoa valomme näissä kysymyksissä on Jumalan antama ilmoitus. Hänen sanansa valossa emme voi sanoa Jumalan aina-olemisesta oikeastaan muuta, kuin että Hän on iankaikkinen, ikuinen, ainainen, olemassaoleva, pysyvä, loputon.

Kaikki se, mikä on olemassa kolmiyhteisen Jumalan ulkopuolella, on hänen luomaansa. Tyhjästä hän on sen luonut: atomit ja minkä nimisiä muita alkeishiukkasia sitten onkin, syntyivät kun hän käski niiden syntyä. Universumin ja maailmamme osalta tapahtunut luomisen loppuvaihe on kerrottu Raamatun alkuluvuissa (1 Moos. 1-2). Emme tiedä kovin paljon Jumalan tarkasta aikataulusta. Tiedämme Kuka Luoja oli, tiedämme ettei ketään muuta luojaa ollut (Jes. 41:12-15, 22, 25, 28; 43:10; 44:6; 45:5-7). Tiedämme, että luomisen väline oli sana (1 Moos 1:3, 6, 9, 11 jne.; Hepr. 11:2). Tiedämme myös, että Sana, Jeesus Kristus itse, oli keskeisesti mukana tässä tapahtumassa. Hänen kauttaan ja häntä varten luotiin kaikki se, mikä luotiin (Kol. 1:16; Sananl. 8:27-30).

Maapallomme elämä luotiin, se ei syntynyt itsestään. Se ei syntynyt eikä se syntynyt tyhjästä. Se luotiin ja se luotiin tyhjästä. Tiedämme, että elollisen aineen molekyylit DNA-ohjeilmointeineen luotiin noina hetkinä tai pantiin kokoon Jumalan jo aiemmin luomista aineksista. Jumalan ajatuksissa eli hänen suunnitelmissaan kaikki oli ollut valmista jo kauan, ikuisuudesta asti, lajit, alalajit, muunnokset, sukupuuttoon kuolemiset, kosmiset mullistukset. Hitaasti toteutuvat hyvien mutaatioiden mekanismitkin luotiin. Rakkaudestaan luomakuntaansa kohtaan Jumala antoi tämänkin keinon muuttuviin olosuhteisiin sopeutumiseen. (Uusien lajien syntyä ei ole voitu osoittaa mutaatioista.) Jumala myös ylläpitää luomaansa elämää. Hän voisi koska tahansa antaa kaiken elämän loppua. Ihmistä hän ei kuitenkaan voi eikä halua "luoda pois" eli peruuttaa hänen luomistaan (de-create), vaikka tämä monin tavoin kapinoikin Luojaansa vastaan. Hän ei ole maailmastaan pois vetäytynyt etäältä tarkkaileva tai omissa oloissaan oleva jumala, kuten afrikkalaiset luojajumalat tai deistien jumala.

Ihminen on aika tyhmä epäillessään Jumalan luomisvoimaa. Vaikka luomisen mekanismit ja sen eri ulottuvuuden jäisivät enemmän tai vähemmän salaan, koko Raamattu julistaa luomisen tosiasiaa. Joskus Kristukseen tunnustautuvat ihmiset epäilevät Jumalan kykyä ja viisautta. Jumalalle on luonnollista moni asia mikä meille on yliluonnollista. Hän on luonut ruumiin, hän voi korjata ruumiin. Jo täällä hän voi parantaa ihmisen, jos tahtoo. Jumalalle se ei ole "konsti eikä mikään" (kuten meillä kotona ennen vanhaan sanottiin helposta hommasta). Paranemista ja Jumalan hoitoa sairaalle ja kärsivälle tulee myös rukoilla. Jumala ei kuitenkaan aina tahdo parantaa sairasta, ja menestysteologia joutuu häpeään. Kerran Kristukseen uskovilla on ehjät, toimivat, terveet ja kirkastetut ylösnousemusruumiit. Silloin pelastettu ihminen ei kylläkään enää epäuskossaan kysele samalla tavalla ruumiinsa ominaisuuksia kuin täällä synnin turmeluksen keskellä.

Luodessaan kaiken Jumala loi myös ajan. Hän näkee suvereenisti koko luomansa ajan, sekä menneen että tulevan. Luojana meidän Jumalamme tietää kaiken. Koska kukaan muu ei ole Luoja, ei kukaan toinen myöskään tiedä ajan alkua, loppua eikä sen sisältöä, tapahtunutta ja tapahtuvaa. "Näettekö: minkä olen ilmoittanut, se on tapahtunut ja nyt minä ilmoitan uutta" (Jes, 42:8-9; 44:7-8 ym.). Psalmin 139 kirjoittaja tietää Jumalan todellisuuden: "Sinun silmäsi näkivät minut jo idullani, sinun kirjaasi on kaikki kirjoitettu. Ennen kuin olin elänyt päivääkään, olivat kaikki piväni jo luodut" (jae 16). Jumalaa ei voi verrata ennustajanoitaan, jolle jonkun toisen täytyy paljastaa näkymiä eteenpäin. Jumala ei tarvitse pimeyden valtoja avaamaan tulevaisuutta niinkuin meediot tarvitsevat. Jumala on itse luonut koko tulevaisuuden. Totuus on, että vain hän tietää ja tuntee sen. Kaikki on hänelle paljastettua. Noidat ja meediot saavat Saatanalle annetun vallan mukana juuri sen verran tietoa lähitulevaisuudesta, että ihmiset osaisivat pelästyä heitä heidän ennustuksia kuulleessaan ja näkisivät heidät todellisiksi pimeyden sanansaattajiksi. Sen verran he itse myös tietävät Jumalan todellisuudesta ja tuomiosta, että osaavat pelätä ja vapista (Jaak. 2:19).

Sama Jumala, joka loi maailman sanallaan, luo myös ihmisen ja tämän Jumala-suhteen uudeksi. Epäuskon pimeyteen tulee uskon valo - hänen sanansa eli hänen evankeliuminsa välityksellä. "Jumala, joka sanoi: 'Tulkoon pimeyteen valo', valaisi itse meidän sydämemme. Näin Jumalan kirkkaus, joka säteilee Kristuksen kasvoilta, opitaan tunemaan, ja levittää valoaan." Luominen oli suuri evankeliumi. Saimme elämämme, maailmamme, kaiken kauniin, hyvän ja ihanan. Synti ja Saatana ovat tuhonneet Jumalan hyvää luomistyötä ja pyrkineet luomaan tänne jo helvettiä etukäteen. Jumalan pelastava sana antaa jatkuvasti uskovalle synnit anteeksi, pukee hänet omalla vanhurskaudellaan, tuo valon pimeyden sijaan ja antaa iankakkisen toivon uskon kautta Jeesukeen.

Takaisin
=> System.teol.