Takaisin
=> Päivän Sana

Luther: Mannaa Jumalan lapsille
Tammikuun 19 päivänä

Tämä on minun rakas Poikani; kuulkaa häntä (Mark. 9:7)


Tähän vaaditaan uskoa. Siksi nämä kalliit sanat jäävätkin järjeltä salatuiksi. Järkihän on alusta alkaen perkeleen riivaama. Paratiisissa se tahtoi olla Jumala, tavoitellen sitä kunniaa, jonka Jumala omistaa tässä ainoastaan Kristukselle, nimittäin että Kristus on hänen rakas poikansa. Näin järki tekee vielä tänäänkin, se riitelee tätä sanaa vastaan. Tämä sana taas riitelee järkeä vastaan. Sanomalla Kristusta Jumalan Pojaksi tässä kumotaan kaikki se, mikä tahtoo tehdä itsestään Jumalan.

Ketkä siis tahtovat tehdä itsestään Jumalan? Perkele ja ne ihmiset, jotka eivät välitä Jumalasta, vaan pyrkivät olemaan itse itselleen jumalana. - Minä en löydä teistä mitään jumalallista[, sanoo Jumala]. -

Tämä sana [Mk. 9:7] nöyryyttää siis koko maailman. Se ottaa kunnian kaikilta ihmisiltä ja antaa sen Kristukselle, meidän hyödyksemme, jos tahdomme ottaa vastaan tämän sanan, mutta kadotukseksemme, jos sen hylkäämme. Ilman Kristusta ei näet ole mitään Jumalan suosiota, ei rakasta Poikaa, vaan pelkkää vihaa ja Jumalan kunnian ryöstäjiä.

Lainaus on osa päivän tekstiä kirjasta Luther: Mannaa Jumalan lapsille, ja se on julkaistu kustantajan luvalla. Teosta saatavana os. SLEY-kirjat, 09-251390.

 

Keskustelua päivän sanasta: Huomaa sanat "nöyryyttää siis koko maailman". Jumalan ilmoituksen kohde on aina periaatteessa koko maailma. Tämä antaa lähetystyölle pohjasävelen, joka soi ehdotonta realismia ja on luotu niin, että koko maailmalla on periaatteellinen mahdollisuus kuulla ja kuunnella Jumalan ilmoitussanaa, hänen "musiikkiaan". Vain siinä on pelastus ilmoitettu, pelastus uskon kautta Jeesukseen Kristukseen, Jumalan Poikaan. Mitä tämä merkitseekään lähetystyön vaikuttimille?

Takaisin
=> Päivän Sana