Takaisin
=> Päivän Sana

Luther: Mannaa Jumalan lapsille
Lokakuun 15 päivänä

 

Hanna ei poistunut pyhäköstä, vaan palveli siellä Jumalaa paastoilla ja rukouksilla yötä ja päivää (Luuk.2:37).

- - Jumala ei voi sietää sitä, että jätetään kutsumuksen tai aseman vaatimat sikseen ja yritetään suorittaa pyhien tekoja.

Jos siis aviovaimo jäljittelisi Hannaa, jättäisi miehensä ja lapsensa voidakseen rukoilla, paastota ja käydä kirkossa, se olisi suorastaan Jumalan kiusaamista, avioelämän ja leskeyden sekoittamista toisiinsa, kutsumuksensa laiminlyömistä ja ryhtymistä vieraisiin toimiin.

Hannan ja hänenlaistensa yksinäisten leskien tehtävänä oli alituinen paastoaminen ja rukoileminen. Aviovaimon ja hänenlaistensa yksinäisten leskien tehtävänä ei ole vain rukoileminen ja paastoaminen, van lapsista ja taloudesta huolehtiminen Jumalan pelossa. - -


Lainaus on osa päivän tekstiä kirjasta Luther: Mannaa Jumalan lapsille, ja se on julkaistu kustantajan luvalla. Teosta saatavana os. SLEY-kirjat, 09-251390.

 

Keskustelua päivän sanasta: 

Luther ei tarkoita – tämä vahvistuu hänen laajasta tuotannostaan ja esim. katekismuksista alkaen – että ihmisen kutsumustyössä sinänsä olisi jotain pelastavaa vaikutusta. Luterilaisesta etiikasta on tehty vuosisatojen varrella yhteiskunnallinen kutsumusoppi, josta usko Jeesukseen on hiljalleen häivytetty tyystin. Ihminen ei pelastu täyttämällä omaa kutsumustaan uskollisesti, vaikka hänen tuleekin niin tehdä.

Lutherin positiivinen opetus tänään on, että kunkin on pysyttävä kutsumuksessaan. Kristittykin väsyy arkeensa ja haluaa jotain hengellisempää, kun hän ei näe, miten merkittäviä hengellisiä ja monin tavoin keskeisiä muita päämääriä hänen arkinen matalan profiilin aherruksensa uskollisesti suoritettuna toteuttaa. Esim. lähetystyössä on kysymys valtavasta henkilöverkosta, jonka jokainen ”silmä” on korvaamaton, koska kokonaisuus tarvitsee sen. Isoilla työpaikoilla taas kaikki menee sekaisin, jos ihmiset hamuavat itselleen hommia, jota on sovittu toisten tehtäväksi. Kodissakin on työnjakonsa. Joidenkuiden kirkollisen ja/ tai teologisen koulutuksen saaneiden tulisi (voida) löytää Jumalan heille tarkoittama kutsumustyö ilman pappeutta tai muuta hengelliseksi katsottua nimikettä.   

Perusasia on kuitenkin tämä: ”hengellisyyttä”, siihen viittaavaa toimintaa, elämäntapaa, uuttaa työtä tai asemaa ei voi koskaan käyttää verhona tai verukkeena oman kutsumuksen laiminlyömiseen eikä toinen kutsumus ole toista hengellisempi. Hengellisyys on uskossa Jeesukseen, kutsumuksesta riippumatta, eikä uskoa tai hengellisyyttä lisää poukkoileminen vaikka kuinka hengellisiltä näyttävään toimintaa tai tehtävään.  Olisi hengellinen globaali maanjäristys jos Rooman kirkko voisi tunnustaa Jumalan sanan selvän ja yksinkertaisen opetuksen siitä, mitä oikea pyhyys on.

Takaisin
=> Päivän Sana