Takaisin
=> Yhteiskunta

Siperia opetti

Kirjaesittely Perusta-lehdessä 2002/2

Erkki Kansanaho:
Siperia opetti
Heränneitä karoliineja. Julkaisijat: Ev. lut. Lähetysyhdistys Kylväjä ja Suomen Raamattuopiston Säätiö. Perussanoma. 2001.

"Tervetuloa jännittävälle, kiehtovalle ja koskettavalle tutkimusmatkalle Siperiaan 1709-21 nykyisen ajan silmälasien läpi!". Näin päättyy Raimo Mäkelän kirjoittama julkaisijoiden alkusana.

Piispa Erkki Kansanahon kirja Kaarle XII:n armeijan pietistiheränneistä sotavangeista Siperiassa sekä ns. kartanopietismistä Suomessa on sanan myönteisessä mielessä varsin "ihmeellinen". Kirjan ihmeille ei ole kovin paljon tekemistä nykykielessä esiintyvän ihmekäsityksen kanssa. Teoksessa on paljon historiasta ammennettua tutkimustietoa asioista, joita ei tavallisesti pidetä kovinkaan ihmeellisinä, mutta jotka kuitenkin voidaan nähdä Jumalan hyvän ja yllätyksiä kaihtamattoman johdatuksen hyvinä, kiitollisuutta herättävinä tapahtumina. Asiat ja niiden kuvaus tapahtuu kuitenkin "maan pinnassa", keskellä tavallista karumman elämän todellisuutta Kirja osoittautuu mielenkiinnoltaan romaanin veroiseksi, ja siinä esitetty todellisuus on monessa tapauksessa "tarua ihmeellisempi". Kirja ilmestyi ensi kerran jo 1950, ja nyt julkaistu on siitä lyhennetty ja korjattu painos.

Kirjoittajan perusasenne sekä karoliinipietisteihin että heidän uskoonsa nähden on sydämellisen myönteinen ja myötäelävä. Sotavankien köyhyys, sairaus, erossa olemisen pakko heidän omista perheistään ja kotimaastaan Pohjolassa, yksinäisyys, lankeemukset, venäläisen ympäristön juonittelu, uskonkriisit, jännitteet kristittyjen kesken, ihmisen elämänhalu ja kristillisen uskon salattu, eteenpäin kuljettava johdatus ja voima, uskonyhteys tuhansien kilometrien päässä olevaan Euroopan pietistiyhteisöön - koko tämä todellisuus on äärimmäisen karua mutta samalla inspiroivaa kertomaa, nykyajan suomalaiseltakin unhoon jäänyttä ja monille nuorille lähes käsittämätöntä elämän arkea. Kuvaus luo uskoa vaikeista tilanteista selviytymiseen myös meidän aikanamme. Se osoittaa myös, mikä merkitys painetulla sanalla on uskon säilymiselle ja juurtumiselle.

Kirja osoittaa hyvin selvästi, miten elävää oli Euroopan varhaisten pietistien kiinnostus evankeliumin leviämiseen Venäjällä. Karoliinipietistien vankiyhdyskunta Siperiassa miellettiin Euroopan pietistien keskuudessa - erityisesti sen keskuspaikassa Hallessa - lähetysulottuvuuden näkökulmasta. Kirjan sanoma antaa syvällistä historiallista kaikupohjaan nykyaikana kasvavaan Venäjälle suuntautuvaan lähetystyöhön. Samalla on helppo nähdä, miten varhaispietismi yleensäkin piti protestanttisen kristillisen uskon leviämistä kansojen keskuuteen hyvin keskeisenä. Pietismi oli lähetysherätystä.

"Pietistit tahtoivat, että se kristillisyys, joka objektiivisesti on mitä selkeimmin ilmaistuna luterilaisen kirkon tunnustuskirjoissa, tulisi yksittäisille ihmisille henkilökohtaiseksi ja eläväksi ja pysyisi sellaisena, kangistumatta toisaalta pelkiksi muodoiksi, joista sisältö on valahtanut pois, mutta joutumatta toisaalta myöskään spiritualistisen, hurmahenkisen kokemuskristillisyyden nielaisemaksi", kirjoittaa Raimo Mäkelä julkaisijoiden alkusanassa. Pietismin sisäisten jännitteiden todellisuus nousee tarkkaavan lukijan eteen kirjoittajan ottaessa joitain esimerkkejä myös liikehdinnän reunoilta, yltiöpietismistä. Näitä ääri-ilmiötä ei tule tukea, sillä ne eivät rakenna seurakunnan uskoa eivätkä edistä lähetystä.

Nykyaikana tulisi pietistisen arkiuskon mutkattomuuden ja sen käytännöllisen, raakaa työtä kaihtamattoman "toimeen tarttumisen" mentaliteetin tulla kaikin tavoin esille niin kuin tässä kirjassa tapahtuu. Nämäkin näköalat ovat kirjassa erinomaisen arvokkaita - varsinkin kun nykyaikana vaikeudet ja vastukset koetaan helposti elämää lamauttavina.

Teos ei menetä arvoaan eikä ajatonta ajankohtaisuuttaan vuosienkaan saatossa. Sen avaamia uskon, elämän ja lähetyksen näköaloja tulee ehdottomasti nostaa jatkuvasti esiin, vaikkei tietenkään kaikkea siinä esitettyä paikkaan ja aikaan sidottua tulkintaa ja kokemusta voida pitää yleispätevänä.

Takaisin
=> Yhteiskunta