Takaisin
=> Yhteiskunta

Maailman omantunnon herääminen. (Tsunami iski.)

Hämeen Sanomat tammikuu 2005.


Aasian hyökyaalto on saanut aikaan suunnatonta tuhoa, kärsimystä, surua ja kuolemaa. Ihmisissä paikan päällä ja täällä kaukana on herännyt välittämistä, solidaarisuutta, rajoja ylittävää auttamista ja myös esirukousta uhrien omaisten ja muiden menetyksiä kärsineiden puolesta.

Piispa Huovisenkin painottama ihmisen kuunteleminen ja vierellä viipyminen on välttämätön osa kärsiville annettavasta tuesta. Kristitynkään ei ole tarpeen tarjota vuolaasti surun ja masennuksen valtaan joutuneille hyviä neuvoja ja elämänohjeita.

Kuuntelemisen lisäksi kristilliseen todellisuuteen kuuluu ajallaan paljon muutakin: on olemassa Jeesukseen Kristukseen ankkuroitu toivon, rohkaisun ja lohdutuksen sanoma, joka on totta ja voimassa syvimmänkin hädän keskellä. On olemassa Jumalan Sana, iankaikkisen elämän toivo. On olemassa pyhä, rakastava, mutta samalla syvästi salattu kolmiyhteinen Jumala, Isä, Poika ja Pyhä Henki. On myös rukouksen todellisuus.

Valtioneuvoston sunnuntaina 2.1. televisioidun tiedotustilaisuuden jälkeen piispa Huovinen toivoi tapahtumien herättävän "maailman omantunnon". Nyt sattuneen katastrofin suhteen tätä heräämistä on jo näkyvissä. Muusta heräämisen tarpeesta hän mainitsi Sudanin Darfurin tilanteen, jossa ihmisiä kuolee päivittäin. YK ei näytä tässäkään asiassa pystyvän lopettamaan käynnissä olevaa kansanmurhaan verrattavaa katastrofia eikä toimimaan käytännössä, kuten se ei herännyt eikä herätellyt muita Ruandan katastrofin yhteydessä.

Piispan mainitsemaa maailman omantunnon heräämistä tarvitaan kasvavassa määrin myös Saddamin lähes 800 000 uhria vaatineen katastrofin luotsaamisessa ja saattamisessa kohden normalisoitunutta tilannetta. Nämäkin uhrit olivat ihmisiä, joilla oli ainutkertainen ihmisarvo. Vaikka uhrien viikoittainen määrä on oleellisesti vähentynyt Saddamin ajoista, Irak tarvitsee kipeästi myös kristittyjen rukoustuen pyrkimyksissään vapautua tämän päivän terrorismin tappavasta ja yhteiskuntaa repivästä ikeestä.

Emme varmaan vielä ymmärrä hyökyaaltokatastrofin kaikkia ulottuvuuksia. Kristitty saa uudelleen opetella huutamaan sydämensä rukousta armahtavan, vaikkakin salatun Jumalan puoleen kriiseihin ja elämän toivottomuuden ja tarkoituksettomuuden kokemukseen joutuneiden puolesta riippumatta kärsivien asuinpaikasta, rodusta, uskonnosta tai kansallisuudesta.

Juhani Lindgren
Hämeenlinna

Takaisin
=> Yhteiskunta